Kiteytys

Sovittelujournalismi tarjoaa uusia keinoja käsitellä konfliktiherkkiä aiheita. Sovittelujournalismi on ajattelun ja toiminnan tapa, joka auttaa hahmottamaan ristiriitoja muuten kuin vain vastakkainasetteluna. Tavoitteena on luoda tilaa rakentavalle erimielisyydelle ja auttaa yleisöä ymmärtämään näitä erimielisyyksiä.

Dramaattisia tarinoita ja tunteita kuumentavia kamppailuasetelmia nykyisessä mediakulttuurissa riittää. Siksi monista asioista on hankala hahmottaa oleellisia kokonaisuuksia tai käydä keskustelua, joka lisäisi ymmärrystä. Sovittelun menetelmät auttavat toimittajia selvittämään taustoja ja varmistamaan, että eri näkökulmat tulevat ymmärretyksi.

Sovittelujournalismin käsikirja avaa ajattelua sovittelujournalismin taustalla ja esittelee keinoja, joiden avulla hankalista ja konflikteille herkistä aiheista voi tehdä parempaa journalismia. Käsikirja perustuu Tampereen yliopiston Sovittelujournalismi-toimintatutkimukseen eli tutkijoiden ja toimittajien yhteisiin työpajoihin ja niissä toteutettuihin kokeilujuttuihin.

Käsikirja on tarkoitettu inspiraatioksi toimitustyöhön ja materiaaliksi journalistiikan ja viestinnän opetukseen sekä täydennyskoulutukseen. Siihen on koottu aineksia, joiden toivotaan innostavan journalisteja ajattelemaan työtään hiukan uudesta näkökulmasta. Käsikirja voi auttaa myös kärjekkäisiin keskusteluihin turhautunutta yleisöä hahmottamaan, kuinka journalismi toimii.

Kiteytys

Käsikirjan luvut

Kohuista konstruktiivisuuteen

Kolme periaatetta

Kriittisyys

Kohtaaminen

Kysyminen

Kuunteleminen

Kerronta

Keskusteluttaminen

Kiinnostavuus

Kiire

Poimintoja käsikirjasta

“Eri puolilla maailmaa on meneillään erilaisia journalismin suuntauksia, joissa journalismilta peräänkuulutetaan entistä suurempaa yhteiskuntavastuuta.”

“Sovittelun tavoitteena on, että osalliset kokevat tulleensa kuulluksi, ymmärretyiksi ja vakavasti otetuiksi. Lisäksi tavoitellaan sitä, että osalliset myös kuuntelevat itseään.”

“Journalismi on vastuussa yleisölle, eikä rakentavuus siten tarkoita vallanpitäjien agendojen tukemista. Yleisön näkökulman painottaminen ei myöskään tarkoita mielistelyä ja ikävien reaktioiden välttelyä.”

“Jos vastakkain on viestintäammattilaisia ja tavallisia kansalaisia, tasa-arvoinen kohtaaminen ei synny vain päästämällä osapuolet vuorotellen ääneen, vaan on tehtävä selväksi, millaisesta asemasta kukin puhuu.”

“On hyvä pysähtyä miettimään, millaisiin vastauksiin erityyppiset kysymykset ohjaavat. Kysymiseen voi hakea apua sovittelusta, dialogisuudesta ja kuuntelemisesta.”

“Vastakkainasettelujen purkamisen kannalta kuunteleminen on oleellista siksi, että vasta kun ihminen tulee itse kuulluksi, hän on valmis kuulemaan muita.”

“Jutuntekoa voi helpottaa, jos aiheena olevan jännitteen pystyy visualisoimaan esimerkiksi sipulina, vuoristona tai aurinkona.”

“Verkkokeskustelun kannatteleminen on journalistista työtä ja se ansaitsee saada ammatillista arvostusta. Sen tulisi olla mahdollista muun päivittäisen työn ohessa tai erityisenä työtehtävänä.”

“Asiallisen keskustelun pyörittäminen lisäsi sekä uutisen lukukertoja että uutisen parissa vietettyä aikaa. Kokeilujuttuja luettiin ja kommentoitiin ahkerasti viikkojen ajan.”

“Sovittelujournalismi ei ole ideologia, joka pitäisi nielaista kokonaisena tai jonka toteuttamiseen tarvitsisi käydä läpi toisiaan loogisesti seuraavia askelmia.”